Siirry pääsisältöön

Ystävyydenpuisto

Tiedätkö Hämeenlinnan ystävyyskaupungit? Jos et tiedä tai muista, niin voit käydä tarkistamassa Ystävyydenpuistosta! Puisto sijaitsee Arvi Kariston kadun alkupäässä, oikeustalon edessä. Keskellä Ystävyydenpuistoa on suihkulähde, jota reunustavaan betonikehään on kiinnitetty laattoihin kaiverrettuna ystävyyskaupunkien nimet.



Ystävyydenpuisto on rakennettu 1960-luvulla, jolloin puiston kunnostamiseksi on laadittu suunnitelma Lepaan puutarhaoppilaitoksen kilpailutyön pohjalta. Ystävyydenpuisto on osa kansallista kaupunkipuistoa.


Puiston yläosassa on suosittu leikkipaikka. Vaikka puistossa ei ole montaa eri välinettä, löytyy sieltä silti eri ikäisille lapsille mukavaa tekemistä. Kiipeilytelineestä löytyy kiikarit, joilla voi tiirailla ohi ajavia autoja, alas voi tulla joko liukumäkeä, hämähäkinverkkoa tai liukumalla "palomiesputkea" pitkin. Hämähäkkikeinusta pitävät niin pienet kuin isotkin, rauhallisina hetkinä se on mukava rentoutumispaikka myös aikuisille.
Leikkipaikan vieressä on tasainen nurmikenttä, jossa voi pelailla tai asettua vaikka piknikille.


Ystävyydenpuistosta löytyy Jaakko Veuron pronssiveistos "Hämeenlinna ennen ja nyt", jonka laatoissa kuvataan elämää Hämeenlinnassa.



Ystävyydenpuiston alalaidalla kulkee rantareitti ja sen edessä laituri. Laiturissa on sekä vierasvenepaikkoja että pidemmäksi aikaa vuokrattavia venepaikkoja. Kesäiltaisin leveä laituri on oiva paikka istahtaa lukemaan kirjaa tai muuten vaan nauttimaan kesäillan tunnelmasta.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hattelmalanharjun Näkötorni

Hattelmalanharjun korkeimmalla kohdalla seisoo vanha näkötorni, josta jo pienenä lapsena käytiin ihailemassa maisemia. Pysähdyttiin tänään pikkumiehen kanssa näkötornille Hattelmalankylästä palatessamme. Hattelmalanharju on maisemallisesti ja kultuurihistoriallisesti arvokasta aluetta ja osa siitä kuuluu Natura 2000 - ohjelmaan. Hattelmalanharju on myös historiallisesti merkittävä, Hattelmalankylässä on ollut asutusta todennäköisesti jo kivikaudella. Hattelmalanharjun näköalapaikalle on aikanaan pysähtynyt paljonkin matkaajia, kun vanha kolmostie on kulkenut harjun kautta. Hattelmalanharju esiintyy myös kirjallisuudessa, muun muassa Vänrikki Stoolin tarinoissa ja näytelmässä "Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti". Vänrikki Stoolin tarinoista onkin näkötornin viereisessä taulussa lainaus: "Hämeenlinna, ensi kerran kun sun kuutamossa näin Hattelmalan harjanteilta, tuo ei mene mielestäin!" Harjulla ei ollut muita meidän lisäksi, ihailtii

Kuninkaanlähteen puisto

Kuninkaanlähteen puisto sijaitsee Myllymäessä, Kuninkaanlähteenkadun, Rinnetien, Jaakonkadun ja Toivontien reunustamassa korttelissa, omakotitaloalueen keskellä. Jokaiselta näistä kaduista johtaa kävelyreitti puistoon. Puisto on saanut nimensä puiston keskellä olevasta lähteestä, jolla itse Ruotsin kuninkaan kerrotaan pysähtyneen. Tosin infotaulussa kerrotaan, että nimi on voinut myös tulla siitä, että puisto on sijainnut kuninkaankartanon mailla. Lähteen ympärille on rakennettu pieni paviljonki. Lähde on ehtynyt, joten nykyään paviljongin alla kaivossa oleva vesi ei ole juotavaa. Kuninkaanlähteen puistosta löytyy myös lasten leikkipaikka. Tämä on siitä kiva puisto, että täällä on tekemistä sekä pienille että vähän isommillekin leikkijöille. Jos siis samassa perheessä tai seurueessa on eri ikäisiä lapsia, niin kannattaa suunnata tälle leikkipaikalle. Isolle hiekkalaatikolle mahtuu useampiakin lapsia kerrallaan. Erityisen paljon oma poikani pienempänä piti matala

Kahtoilampi

Ahveniston moottoriradalta Viisarin suuntaan mennessä kääntyy vasemmalle Kahtoilammentie, joka johtaa Kahtoilammen rantaan. Tämä on yksi mun lempipaikkoja Hämeenlinnassa, koska Kahtoilammella on usein taianomainen tunnelma. Pääsiäisenäkin käytiin retkellä Kahtoilammella, auringonpaisteessa. Kahtoilampi on pieni, äkisti syvenevä lampi Ahveniston harjun kupeessa. Lammella on pieni uimaranta ja kaksi laituria, joista toinen on hieman sivummassa uimarannasta. Lammen ympärillä kulkee polkuja ja pitkospuita, joilta pääsee kätevästi myös harjun lenkkeilymaastoihin. Tästä voi siis lähteä pidemmällekin retkelle Ahveniston harjun maisemiin! Isäni, joka on tällä alueella lapsuutensa viettänyt, kertoi että lammella on aikanaan ollut hyppytorni. Pääsiäisen retkellä käytiin kävelyllä lammen rannalla ja harjun metsiköissä. Rannan pitkospuiden varrella on parissa kohtaa penkki, joille voi istahtaa levähtämään ja ihailemaan maisemaa. Vanhempi pariskunta olikin istahtanut nauttimaan auringost