Siirry pääsisältöön

Varikonniemi

Aivan Hämeenlinnan keskustan liepeillä on upeita retkipaikkoja, yhtenä niistä hämmästyttävä Varikonniemi. Varikonniemeen pääsee kätevästi rautatieasemalta tai rantareittiä joko Sairion rannasta päin tai Vaakunan suunnalta.


Varikonniemessä on ollut asutusta löydösten mukaan mahdollisesti jo 600-luvulla. Vuodesta 1873 jatkosotaan asti Varikonniemessä toimi höyrysaha. Sen jälkeen niemi toimi puolustusvoimien varikkoalueena 1980-luvun puoliväliin asti. Kaupungille siirryttyään niemessä sijaitsevat rakennukset pikku hiljaa rapistuivat tai paloivat. Luonto otti vallan. Nyt se on pieni keidas ihan keskustan tuntumassa. 


Me lähdimme seikkailemaan Varikonniemeen Rautatieaseman suunnasta. Joka puolella Varikonniemeä on rakennusten raunioita, jotka luonto on täysin valloittanut. Jos ei tiedä Varikonniemen raunioista mitään, se voi vaikuttaa alkuun melko aavemaiselta paikalta. Teininä näillä raunioilla vielä kiipeiltiin ja juostiin, nyt ei enää uskalla. 




Varikonniemessä vallitsi tänään ihanan kesäinen tunnelma. Joka puolella linnut lauloivat, kukat kukkivat ja aurinko paistoi. Mansikankukkia oli joka reitin varrella. Rantareitille päästyämme poikkesimme aivan rannassa kulkevalle pitkospuupolulle. Ennen pitkospuiden alkua rannalla on näköalatasanne, valkoisten aitojen ympäröimä koroke. 


Tästä näkee hienosti linnalle, mutta vielä paremmin linnaa ja sen ympäristöä saa ihailtua pitkospuilta. Matkalla on myös parru, jonka päälle voi hetkeksi istahtaa ihailemaan maisemaa. 


Pitkospuut päättyvät höyrysahan entisen voimalaitosrakennuksen taakse, rantaan, josta myös Vanajaveden Vesikot lähtevät melomaan Vanajalle. Rannassa on laituri, jolla on penkit ja loistava näkymä linnanniemelle.
Rannasta nousimme aukiolle, jolla on tämä voimalaitosrakennus vuodelta 1926 ja vielä vanhempi rakennus vuodelta 1911. Aukiolla kerrotaan Varikonniemen historiasta sekä kansallisen kaupunkipuiston reitistä tauluilla. Aukion reunalla on myös varastorakennus, jossa on kyltin mukaan "palokaluja". 


Aukiolta lähdimme poppeleiden reunustamaa kujaa takaisin asemalle päin. Tämä poppelikuja on syksyllä todella kaunis.


Poikkesimme vielä toisillekin kujille, Varikonniemeä halkoo monta eri reittiä ja raunioita sekä villinä rehottavaa luontoa voi ihailla tuntikausia - ihan Hämeenlinnan keskustassa.


Varikonniemen alueelle on alettu rakentaa asuinaluetta. Koko niemeä ei ole kuitenkaan tarkoitus rakentaa täyteen ja toivottavasti Varikonniemi pysyykin sellaisena kun se nyt on - villinä ja rehevänä.
Lisää Varikonniemestä ja sen historiasta löytyy esimerkiksi täältä: https://www.hamewiki.fi/wiki/Varikonniemi

Jos haluat melomaan: 
https://vanajavedenvesikot.fi/

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hattelmalanharjun Näkötorni

Hattelmalanharjun korkeimmalla kohdalla seisoo vanha näkötorni, josta jo pienenä lapsena käytiin ihailemassa maisemia. Pysähdyttiin tänään pikkumiehen kanssa näkötornille Hattelmalankylästä palatessamme. Hattelmalanharju on maisemallisesti ja kultuurihistoriallisesti arvokasta aluetta ja osa siitä kuuluu Natura 2000 - ohjelmaan. Hattelmalanharju on myös historiallisesti merkittävä, Hattelmalankylässä on ollut asutusta todennäköisesti jo kivikaudella. Hattelmalanharjun näköalapaikalle on aikanaan pysähtynyt paljonkin matkaajia, kun vanha kolmostie on kulkenut harjun kautta. Hattelmalanharju esiintyy myös kirjallisuudessa, muun muassa Vänrikki Stoolin tarinoissa ja näytelmässä "Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti". Vänrikki Stoolin tarinoista onkin näkötornin viereisessä taulussa lainaus: "Hämeenlinna, ensi kerran kun sun kuutamossa näin Hattelmalan harjanteilta, tuo ei mene mielestäin!" Harjulla ei ollut muita meidän lisäksi, ihailtii

Kuninkaanlähteen puisto

Kuninkaanlähteen puisto sijaitsee Myllymäessä, Kuninkaanlähteenkadun, Rinnetien, Jaakonkadun ja Toivontien reunustamassa korttelissa, omakotitaloalueen keskellä. Jokaiselta näistä kaduista johtaa kävelyreitti puistoon. Puisto on saanut nimensä puiston keskellä olevasta lähteestä, jolla itse Ruotsin kuninkaan kerrotaan pysähtyneen. Tosin infotaulussa kerrotaan, että nimi on voinut myös tulla siitä, että puisto on sijainnut kuninkaankartanon mailla. Lähteen ympärille on rakennettu pieni paviljonki. Lähde on ehtynyt, joten nykyään paviljongin alla kaivossa oleva vesi ei ole juotavaa. Kuninkaanlähteen puistosta löytyy myös lasten leikkipaikka. Tämä on siitä kiva puisto, että täällä on tekemistä sekä pienille että vähän isommillekin leikkijöille. Jos siis samassa perheessä tai seurueessa on eri ikäisiä lapsia, niin kannattaa suunnata tälle leikkipaikalle. Isolle hiekkalaatikolle mahtuu useampiakin lapsia kerrallaan. Erityisen paljon oma poikani pienempänä piti matala

Kahtoilampi

Ahveniston moottoriradalta Viisarin suuntaan mennessä kääntyy vasemmalle Kahtoilammentie, joka johtaa Kahtoilammen rantaan. Tämä on yksi mun lempipaikkoja Hämeenlinnassa, koska Kahtoilammella on usein taianomainen tunnelma. Pääsiäisenäkin käytiin retkellä Kahtoilammella, auringonpaisteessa. Kahtoilampi on pieni, äkisti syvenevä lampi Ahveniston harjun kupeessa. Lammella on pieni uimaranta ja kaksi laituria, joista toinen on hieman sivummassa uimarannasta. Lammen ympärillä kulkee polkuja ja pitkospuita, joilta pääsee kätevästi myös harjun lenkkeilymaastoihin. Tästä voi siis lähteä pidemmällekin retkelle Ahveniston harjun maisemiin! Isäni, joka on tällä alueella lapsuutensa viettänyt, kertoi että lammella on aikanaan ollut hyppytorni. Pääsiäisen retkellä käytiin kävelyllä lammen rannalla ja harjun metsiköissä. Rannan pitkospuiden varrella on parissa kohtaa penkki, joille voi istahtaa levähtämään ja ihailemaan maisemaa. Vanhempi pariskunta olikin istahtanut nauttimaan auringost