Eilen aamupäivällä päätettiin, että on aika kiivetä puuhun ja lähdettiin Aulangolle HugoParkkiin. Seikkailupuisto Hugo Park sijaitsee Aulangon hotellin vieressä. Sinne on helppo kulkea rantareittiä pitkin kävellen tai pyörällä. Bussilla ja autolla pääsee myös ihan viereen.
HugoPark avattiin keväällä 2016. Ratoja on kaikenikäisille ja eri korkeuksilla, radat ovat mukavan helppoja mennä pienenkin lapsen kanssa. Reipas ja iloinen henkilökunta auttaa valjaat päälle ja opastaa kiipeilyn alkuun, jos homma ei ole etukäteen tuttua.
Päätettiin käydä tällä kertaa ratoja läpi numerojärjestyksessä. Ykkösenä metrin korkeudessa kulkeva naperorata on kiva kiertää alkuun, niin muistuu mieleen, kuinka radoilla kuljetaan. Rata on helppo ja matalalla, siihen uskaltaa nousta ihan pienimmätkin kiipeilijät. Seuraavat kaksi rataa ovat jo vähän korkeammalla; noin neljän metrin korkeudessa. Nämäkin kivoja ratoja, joissa on helppo mennä pientenkin kanssa, varsinkin jos aikuinen on apuna. Näitä kolmea rataa mentiin jo pojan ollessa 5-vuotias.
Neljäs rata kulkee noin 10 metrin korkeudessa ja on oma suosikkini, koska tällä radalla on eniten vaijeriliukuja. Tähän korkeuteen en vielä 5-vuotiasta vienyt aikanaan, mutta 6-vuotiaana rata oli hänellekin helppo mennä.
Vitosrata kulkee samassa korkeudessa, mutta on tehtäviltään hieman haastavampi. Poika oli nyt 8-vuotiaana ensimmäistä kertaa tällä radalla ja suoriutui hienosti muutamasta vaikeammastakin kohdasta. Tällä radalla on mm. hauska skeittilauta, jolla kiidetään puusta toiseen.
Vitosrata kulkee samassa korkeudessa, mutta on tehtäviltään hieman haastavampi. Poika oli nyt 8-vuotiaana ensimmäistä kertaa tällä radalla ja suoriutui hienosti muutamasta vaikeammastakin kohdasta. Tällä radalla on mm. hauska skeittilauta, jolla kiidetään puusta toiseen.
Ylimmät radat kulkevatkin sitten jo noin 20 metrin korkeudessa ja näissä haastavinta on varmasti tehtävien suorittaminen varsin korkealla maan pinnasta. Ensimmäistä kertaa huimapäinen poikani halusi kutosradalle 6-vuotiaana, eikä kuulemma pelottanut yhtään. Tälläkin kertaa seikkailuun lähdettiin innolla, mutta ylhäällä jännitti jo huomattavasti enemmän kuin nuorempana. Reippaasti mentiin kuitenkin puusta toiseen, välillä piti vähän muistella, että on tästä aiemminkin selvitty. 😅 Radan lopussa pitkä vaijeriliuku yläilmoissa on parasta tässä kiipeilypuistossa, samalla voi ihailla Vanajaveden maisemia.
Aiemmilla kerroilla ollaan tultu rappusia pitkin puusta alas, mutta nyt poika uskalsi ensimmäisen kerran kokeilla base jump - hyppyä, eli hypättiin puusta suoraan alas. Hyppy tuntuu ensin hurjalta, mutta on lopulta vähän kuin istuisi hississä, joka tulee alas puusta. Sen verran jännää se kuitenkin oli, että tällä kertaa kiipeily loppui tähän. Aikaa kiipeilyyn on kerralla kolme tuntia, mikä on tähän mennessä aina ollut ihan riittävä aika.
Ylimmiltä radoilta pääsee alas myös Tarzan-hypyllä, jossa hypätään liaanilla verkkoon. Tätä hyppyä en ä ole koskaan vielä uskaltanut kokeilla.
Ylimmiltä radoilta pääsee alas myös Tarzan-hypyllä, jossa hypätään liaanilla verkkoon. Tätä hyppyä en ä ole koskaan vielä uskaltanut kokeilla.
Kiipeilypuistossa on tänä kesänä uutuutena trampoliini ja pomppulinna, joihon jäätiin vielä hetkeksi pomppimaan. Kiipeilypuiston vieressä on myös leikkipaikka ja minigolf sekä frisbeegolf-rata. Jos siis lähdet perheen kanssa, eivätkä kaikki uskalla kiivetä ylös, niin muillekin löytyy tekemistä samalta pihalta.
Lisätietoja: www.hugopark.fi
Kommentit
Lähetä kommentti