Siirry pääsisältöön

Seikkailupuisto HugoPark

Eilen aamupäivällä päätettiin, että on aika kiivetä puuhun ja lähdettiin Aulangolle HugoParkkiin. Seikkailupuisto Hugo Park sijaitsee Aulangon hotellin vieressä. Sinne on helppo kulkea rantareittiä pitkin kävellen tai pyörällä. Bussilla ja autolla pääsee myös ihan viereen.


HugoPark avattiin keväällä 2016. Ratoja on kaikenikäisille ja eri korkeuksilla, radat ovat mukavan helppoja mennä pienenkin lapsen kanssa. Reipas ja iloinen henkilökunta auttaa valjaat päälle ja opastaa kiipeilyn alkuun, jos homma ei ole etukäteen tuttua.


Päätettiin käydä tällä kertaa ratoja läpi numerojärjestyksessä. Ykkösenä metrin korkeudessa kulkeva naperorata on kiva kiertää alkuun, niin muistuu mieleen, kuinka radoilla kuljetaan. Rata on helppo ja matalalla, siihen uskaltaa nousta ihan pienimmätkin kiipeilijät. Seuraavat kaksi rataa ovat jo vähän korkeammalla; noin neljän metrin korkeudessa. Nämäkin kivoja ratoja, joissa on helppo mennä pientenkin kanssa, varsinkin jos aikuinen on apuna. Näitä kolmea rataa mentiin jo pojan ollessa 5-vuotias.


Neljäs rata kulkee noin 10 metrin korkeudessa ja on oma suosikkini, koska tällä radalla on eniten vaijeriliukuja. Tähän korkeuteen en vielä 5-vuotiasta vienyt aikanaan, mutta 6-vuotiaana rata oli hänellekin helppo mennä.
Vitosrata kulkee samassa korkeudessa, mutta on tehtäviltään hieman haastavampi. Poika oli nyt 8-vuotiaana ensimmäistä kertaa tällä radalla ja suoriutui hienosti muutamasta vaikeammastakin kohdasta. Tällä radalla on mm. hauska skeittilauta, jolla kiidetään puusta toiseen.


Ylimmät radat kulkevatkin sitten jo noin 20 metrin korkeudessa ja näissä haastavinta on varmasti tehtävien suorittaminen varsin korkealla maan pinnasta. Ensimmäistä kertaa huimapäinen poikani halusi kutosradalle 6-vuotiaana, eikä kuulemma pelottanut yhtään. Tälläkin kertaa seikkailuun lähdettiin innolla, mutta ylhäällä jännitti jo huomattavasti enemmän kuin nuorempana. Reippaasti mentiin kuitenkin puusta toiseen, välillä piti vähän muistella, että on tästä aiemminkin selvitty. 😅 Radan lopussa pitkä vaijeriliuku yläilmoissa on parasta tässä kiipeilypuistossa, samalla voi ihailla Vanajaveden maisemia.



Aiemmilla kerroilla ollaan tultu rappusia pitkin puusta alas, mutta nyt poika uskalsi ensimmäisen kerran kokeilla base jump - hyppyä, eli hypättiin puusta suoraan alas. Hyppy tuntuu ensin hurjalta, mutta on lopulta vähän kuin istuisi hississä, joka tulee alas puusta. Sen verran jännää se kuitenkin oli, että tällä kertaa kiipeily loppui tähän. Aikaa kiipeilyyn on kerralla kolme tuntia, mikä on tähän mennessä aina ollut ihan riittävä aika.
Ylimmiltä radoilta pääsee alas myös Tarzan-hypyllä, jossa hypätään liaanilla verkkoon. Tätä hyppyä en ä ole koskaan vielä uskaltanut kokeilla.


Kiipeilypuistossa on tänä kesänä uutuutena trampoliini ja pomppulinna, joihon jäätiin vielä hetkeksi pomppimaan. Kiipeilypuiston vieressä on myös leikkipaikka ja minigolf sekä frisbeegolf-rata. Jos siis lähdet perheen kanssa, eivätkä kaikki uskalla kiivetä ylös, niin muillekin löytyy tekemistä samalta pihalta.



Lisätietoja: www.hugopark.fi 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hattelmalanharjun Näkötorni

Hattelmalanharjun korkeimmalla kohdalla seisoo vanha näkötorni, josta jo pienenä lapsena käytiin ihailemassa maisemia. Pysähdyttiin tänään pikkumiehen kanssa näkötornille Hattelmalankylästä palatessamme. Hattelmalanharju on maisemallisesti ja kultuurihistoriallisesti arvokasta aluetta ja osa siitä kuuluu Natura 2000 - ohjelmaan. Hattelmalanharju on myös historiallisesti merkittävä, Hattelmalankylässä on ollut asutusta todennäköisesti jo kivikaudella. Hattelmalanharjun näköalapaikalle on aikanaan pysähtynyt paljonkin matkaajia, kun vanha kolmostie on kulkenut harjun kautta. Hattelmalanharju esiintyy myös kirjallisuudessa, muun muassa Vänrikki Stoolin tarinoissa ja näytelmässä "Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti". Vänrikki Stoolin tarinoista onkin näkötornin viereisessä taulussa lainaus: "Hämeenlinna, ensi kerran kun sun kuutamossa näin Hattelmalan harjanteilta, tuo ei mene mielestäin!" Harjulla ei ollut muita meidän lisäksi, ihailtii

Kuninkaanlähteen puisto

Kuninkaanlähteen puisto sijaitsee Myllymäessä, Kuninkaanlähteenkadun, Rinnetien, Jaakonkadun ja Toivontien reunustamassa korttelissa, omakotitaloalueen keskellä. Jokaiselta näistä kaduista johtaa kävelyreitti puistoon. Puisto on saanut nimensä puiston keskellä olevasta lähteestä, jolla itse Ruotsin kuninkaan kerrotaan pysähtyneen. Tosin infotaulussa kerrotaan, että nimi on voinut myös tulla siitä, että puisto on sijainnut kuninkaankartanon mailla. Lähteen ympärille on rakennettu pieni paviljonki. Lähde on ehtynyt, joten nykyään paviljongin alla kaivossa oleva vesi ei ole juotavaa. Kuninkaanlähteen puistosta löytyy myös lasten leikkipaikka. Tämä on siitä kiva puisto, että täällä on tekemistä sekä pienille että vähän isommillekin leikkijöille. Jos siis samassa perheessä tai seurueessa on eri ikäisiä lapsia, niin kannattaa suunnata tälle leikkipaikalle. Isolle hiekkalaatikolle mahtuu useampiakin lapsia kerrallaan. Erityisen paljon oma poikani pienempänä piti matala

Kahtoilampi

Ahveniston moottoriradalta Viisarin suuntaan mennessä kääntyy vasemmalle Kahtoilammentie, joka johtaa Kahtoilammen rantaan. Tämä on yksi mun lempipaikkoja Hämeenlinnassa, koska Kahtoilammella on usein taianomainen tunnelma. Pääsiäisenäkin käytiin retkellä Kahtoilammella, auringonpaisteessa. Kahtoilampi on pieni, äkisti syvenevä lampi Ahveniston harjun kupeessa. Lammella on pieni uimaranta ja kaksi laituria, joista toinen on hieman sivummassa uimarannasta. Lammen ympärillä kulkee polkuja ja pitkospuita, joilta pääsee kätevästi myös harjun lenkkeilymaastoihin. Tästä voi siis lähteä pidemmällekin retkelle Ahveniston harjun maisemiin! Isäni, joka on tällä alueella lapsuutensa viettänyt, kertoi että lammella on aikanaan ollut hyppytorni. Pääsiäisen retkellä käytiin kävelyllä lammen rannalla ja harjun metsiköissä. Rannan pitkospuiden varrella on parissa kohtaa penkki, joille voi istahtaa levähtämään ja ihailemaan maisemaa. Vanhempi pariskunta olikin istahtanut nauttimaan auringost