Siirry pääsisältöön

Aulangon tekosaaret

Yksi parhaita eväsretkikohteita Hämeenlinnassa on Aulangon tekosaaret. Muistan, että lapsena jo pyöräiltiin retkelle tekosaarille. Mikäli et pyörällä pääse liikkumaan, bussilla/autolla voi ajella Aulangolle ja lähteä vaikka hotellin vierestä kävellen rantareitille. Me päätettiin tänään tehdä näin, kun fillaritkaan ei vielä ole kesäkunnossa.



Kylpylän ja Aulangon ratsutallin kohdilta poikettiin rantareitille. Valitettavasti ei ollut niin lämmin ja aurinkoinen päivä tänään, kun aiemmin tällä viikolla, mutta kevään merkkejä oli silti joka puolella.




Tekosaaret on tehty puistonperustaja Hugo Standertskjöldin uimapaikalle ylimääräisestä maa-aineksesta, joka on syntynyt metsälampia puistometsään kaivettaessa. Saarille pääsee liikkumaan kauniita siltoja pitkin.

Tekosaaret löytyvät, kun lähtee kävelemään golfkentän vierustaa ratsutallilta pohjoiseen päin. Rantareitillä on ensin poukama ja sitten niemi, jonka takana tekosaaret sijaitsevat.



Tekosaarilla on kaksi kotaa. Ensimmäisen saaren avoin kota on yleisesti kaikkien käytettävissä, toisen saaten kota on suljettu ja sitä voi vuokrata kaupungilta, palvelupiste Kastellista, neljäksi tai kahdeksaksi tunniksi. Vuokrattavaan kotaan mahtuu noin 20 henkilöä.


Matkalla rantareitillä ihailimme myös luontoa. Erikoinen kaksospuu on kasvanut lumoavasti solmuun. Silkkiuikkupariskuntien soidinmenot muistuttivat tanssia. Ratsutallin hevosillakin oli kevättä rinnassa, laukoista ja hirnahduksista päätellen.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hattelmalanharjun Näkötorni

Hattelmalanharjun korkeimmalla kohdalla seisoo vanha näkötorni, josta jo pienenä lapsena käytiin ihailemassa maisemia. Pysähdyttiin tänään pikkumiehen kanssa näkötornille Hattelmalankylästä palatessamme. Hattelmalanharju on maisemallisesti ja kultuurihistoriallisesti arvokasta aluetta ja osa siitä kuuluu Natura 2000 - ohjelmaan. Hattelmalanharju on myös historiallisesti merkittävä, Hattelmalankylässä on ollut asutusta todennäköisesti jo kivikaudella. Hattelmalanharjun näköalapaikalle on aikanaan pysähtynyt paljonkin matkaajia, kun vanha kolmostie on kulkenut harjun kautta. Hattelmalanharju esiintyy myös kirjallisuudessa, muun muassa Vänrikki Stoolin tarinoissa ja näytelmässä "Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti". Vänrikki Stoolin tarinoista onkin näkötornin viereisessä taulussa lainaus: "Hämeenlinna, ensi kerran kun sun kuutamossa näin Hattelmalan harjanteilta, tuo ei mene mielestäin!" Harjulla ei ollut muita meidän lisäksi, ihailtii

Kuninkaanlähteen puisto

Kuninkaanlähteen puisto sijaitsee Myllymäessä, Kuninkaanlähteenkadun, Rinnetien, Jaakonkadun ja Toivontien reunustamassa korttelissa, omakotitaloalueen keskellä. Jokaiselta näistä kaduista johtaa kävelyreitti puistoon. Puisto on saanut nimensä puiston keskellä olevasta lähteestä, jolla itse Ruotsin kuninkaan kerrotaan pysähtyneen. Tosin infotaulussa kerrotaan, että nimi on voinut myös tulla siitä, että puisto on sijainnut kuninkaankartanon mailla. Lähteen ympärille on rakennettu pieni paviljonki. Lähde on ehtynyt, joten nykyään paviljongin alla kaivossa oleva vesi ei ole juotavaa. Kuninkaanlähteen puistosta löytyy myös lasten leikkipaikka. Tämä on siitä kiva puisto, että täällä on tekemistä sekä pienille että vähän isommillekin leikkijöille. Jos siis samassa perheessä tai seurueessa on eri ikäisiä lapsia, niin kannattaa suunnata tälle leikkipaikalle. Isolle hiekkalaatikolle mahtuu useampiakin lapsia kerrallaan. Erityisen paljon oma poikani pienempänä piti matala

Kahtoilampi

Ahveniston moottoriradalta Viisarin suuntaan mennessä kääntyy vasemmalle Kahtoilammentie, joka johtaa Kahtoilammen rantaan. Tämä on yksi mun lempipaikkoja Hämeenlinnassa, koska Kahtoilammella on usein taianomainen tunnelma. Pääsiäisenäkin käytiin retkellä Kahtoilammella, auringonpaisteessa. Kahtoilampi on pieni, äkisti syvenevä lampi Ahveniston harjun kupeessa. Lammella on pieni uimaranta ja kaksi laituria, joista toinen on hieman sivummassa uimarannasta. Lammen ympärillä kulkee polkuja ja pitkospuita, joilta pääsee kätevästi myös harjun lenkkeilymaastoihin. Tästä voi siis lähteä pidemmällekin retkelle Ahveniston harjun maisemiin! Isäni, joka on tällä alueella lapsuutensa viettänyt, kertoi että lammella on aikanaan ollut hyppytorni. Pääsiäisen retkellä käytiin kävelyllä lammen rannalla ja harjun metsiköissä. Rannan pitkospuiden varrella on parissa kohtaa penkki, joille voi istahtaa levähtämään ja ihailemaan maisemaa. Vanhempi pariskunta olikin istahtanut nauttimaan auringost